Kotikatu

                                          Kotikatu osa 1


Rakkaat, tehän tiedätte, kauneus on katsojan silmässä.
Tässä kuvia heti compoundimme muurien ulkopuolelta. Varoitukseksi, aion tehdä myös osan 2.

                                                                                                                                      

                                                  Kaikesta voi korjata käyttökelpoista!

                                                          Kaikkea kierrätetään!

                                                             Loput varastoidaan ; )

                                                                    Tai syödään ; (

Tältä kadun pätkältä löytyy partureita, autokorjaamoja, patsasveistämö, moskeija, vähittäistavarakauppoja, kotitalouspalvelujen välitysliike, tietokonekorjaamo, huonekalukauppoja jne.

                                                                       Aapuva!

                                                        Hmmm..joku länkkäri lähistöllä!

Meidän kotikadulla sijaitsee myös valtavan kokoinen hautausmaa. Kaunis ja rauhallinen kuten hautausmaat kaikkialla. Kiinalaiset eivät oikein ymmärrä hautausmaalla huvikseen vaeltelevia, hautausmaa on kuolleille, muu maailma eläville. Huhtikuussa vietetään kansallista vapaapäivää nimeltäään QingMing- puhtaan kirkkauden päivä tai sao mu jie-hautojen lakaisu päivä. Silloin pikku kadullamme on tungosta, kun kiinalaisperheet  kokoontuvat lakaisemaan hautoja, polttamaan sielurahoja vainajille ja toivottamaan kevään tervetulleeksi.

Sielurahoja, suitsukkeita, keltaisia ja valkoisia kukkia haudoille.

Uurnia

Hautoja

Ja takaisin elävien valtakuntaan.

You can see the difference. Elämä on sotkusta touhua.

Night on earth

                                                                   Taxi

Amerikkalaisissa elokuvissa ollaan aina huitomassa taksia epätoivoisina kadun varrella. Minulla se on nykyään ihan normaalia arkipäivän touhua. Olen oppinut huitomaan taksit ja sanomaan useat osoitteet niin, ettei kirjoitettua osoitetta aina tarvita, osaan myös neuvoa taksikuskille oikeaa reittiä. Kuulostaa helpolta, mutta tulkaapa kokeilemaan!

Monesti on myös käynyt mielessä, tuleeko sitä istuneeksi samaan taksiin toistakertaa täällä asuessaan. Tuskinpa, takseja on niin paljon.

Jokaisessa taksissa on kuva kuljettajasta, ja niistä voi päätellä kuljettajan ajaneen taksia aika kauan.
Kuva vastaa kuljettajan ulkonäköä hyvin etäisesti ; )

Omaa taksiviihdettäni on kirjoittaa päässäni lisäosaa rakastamaani Jim Jarmuchin elokuvaan Night on earth. Elokuvahan kertoo viisi taksitarinaa eripuolilta maailmaa samaan kellon aikaan. Ensimmäisessä osassa kello kahdeksan aikaan illalla Los Angeles ja taksikuskina Winona Rider, ihana! Sitten New York, oliskohan kello silloin kymmenen, ihan loistava! Seuraavat osat aamuyöllä hulvaton Rooma, erikoinen Pariisi ja viimeisenä inhorealistisen lempeä Helsinki ja Matti Pellonpää <3 

http://youtu.be/gGHm_eBDOMQ

Shanghaissa kello olisi tuolloin yksitoista aamupäivällä. Tarvitaan taksi, kuljettaja joka polttaa tupakkaa, ja jotain mikä on tunnusomaista tälle kaupungille. 

Omassa tarinassani maalta Shanghaihin muuttanut taksikuski, ottaa kyytiinsä lounastauolla olevan kiireisen, tyylikkään, nuoren pankkialan bisnesmiehen, Pudongin puolen pilvenpiirtäjien katveesta. Nuorella miehellä on kiire hääkuvauksiin, jo viidensiin, kuvia kun tulee täällä ottaa kansiollinen eri asuissa ja eri paikoissa. Häät ovat erittäin iso juttu täällä. Matkalla nuorimies ja kuljettaja huomaavat olevansa samasta maakunnasta kotoisin ja kaukaista sukua. Tästä alkaa sukuselvitys, joka on myös erittäin tärkeää täällä. Tietenkin taksikuski otetaan mukaan hääkuviin ja kiinalaiseen söheltämiseen mitä seuraa sukulaismiehen löytymisestä. 

Jim Jarmusch, saa käyttää hei! Tee Night on earth 2.  Ja haluan assariksi!

Mahtavuutta

                                                          Mahtavuutta

Viime päivät olen hiihtänyt. Aurinko on paistanut joka päivä ja yölliset pakkaset ovat kovettaneet mahtavat hankikantoset. Sukset jalkaan ja voit hiihdellä kohti vaalean sinistä horisonttia. Valkoista ja sinistä, puhdasta väriä niin kuin Suomen lipussa.

Ymmärrättekö, tämä on todella eksoottista! Missä muualla maailmassa voi hiihtää järven jäällä keskellä kaupunkia. Viikonloppuisin voi hiihtää tai kävellä noin kilometrin matkan Siilinkarin majakalle ja ostaa kahvia, makkaraa, mehua ja munkkeja. Mielenkiinnolla kuuntelin kyseisellä kahvilalla turistien keskusteluja. Meksikolaiset ihmettelivät pilkkimistä ja kyselivät suomalaiselta ystävältään kuinka paljon avantojen tekeminen vahingoittaa järveä ; )

Pahoittelen kuvan laatua, mutta tässä se on, Tampere, Näsijärvi nimisellä tarjottimella.

Nautin. 

Ensi viikolla Shanghai ja uudet kujeet.