torstai 19. joulukuuta 2013

Vähän ilmasta

                                                             Vähän ilmasta



Hengittäminen on jotain niin itsestään selvää, ettei sitä ajattele lähes koskaan. Toisaalta se on niin välttämätöntä, että minuuttia kauempaa ei voi olla sitä tekemättä. Minä en ainakaan aikaisemmin ole ajatellut hengittämistä näin usein kuin nykyään.
Olemme nyt happihyppelyllä Suomessa ja hengitämme tätä raikasta ilmaa riemulla.

Lentomatkalla  Shanghaista Helsinkiin katsoin elokuvan Elysium
 Elysium

Elysium on scifi elokuva, joka ajoittuu tulevaisuuteen vuoteen 2154. Maapallo on pahoin saastunut ja avaruuteen on rakennettu keinotekoinen elinympäristö rikkaille ja etuoikeutetuille. Elysiumia vartioidaan tehokkaasti, eikä tavallisella kansalla ole sinne pääsyä.
En nyt ryhdy elokuva-arvostelijaksi vaan kerron vain mitä ajatuksia heräsi. Välitön huomio oli, että ilma näytti ihan samalta kuin Shanghain kotimme ikkunasta, sumuista ja harmaata. Siis vuonna 2013. 

Finnair tarjoaa lennoilla myös edellispäivän lehtiä luettavaksi ja yllätys, yllätys, mitä sieltä löytyykään. Sitran julkaisema ennuste siitä millainen Suomi on vuonna 2080  Sitran ennuste
 Kauhukuvat ja skenaariot vastaavat hyvin katsomani elokuvan käsikirjoitusta.
Suomessa ennusteet tuntuvat kaukaa haetuilta, toisinkuin  Kiinassa jossa  pohdin päivittäin, kuinka meidän yhteinen maapallomme kestää tämän saastuttamisen. Siis vuonna 2013.

Tämä ainakin on todellisuutta tällä maapallolla. Liitän tähän sähköpostin, jonka sain Otson koululta ennen Suomeen lähtöäni. Ilmanlaatu on ollut viime aikoina Shanghaissa ( koko Kiinassa) erittäin huono.

 
WISS is fighting air pollution problems – what are we doing?

·         Monitoring Air Quality based on the Dianshan Lake monitoring station (the nearest to WISS)
·         Recommending your children still come to school on heavier pollution days – we are discussing with other international schools about a closure policy – none yet close due to pollution in Shanghai, though in Beijing they do
·         Re-fitting new ceiling units in Early Years (complete) and Primary School (to be completed over the winter vacation)
·         Putting portable Air Purifiers in Secondary in January
·         Regulating when children should be outside and when they should be exerting themselves (heavy exertion increases the risks of damage from small particles of pollution absorbed into the lungs)
·         We are purchasing a portable reader to take our own pollution readings and working on a larger station to be as accurate as possible
·         Working with our consultants Pureliving to provide a range of air quality / pollution prevention materials in our WISS Shop at a low price for our community
·         Educating our young people on pollution and sustainability
·         Planning a feasibility study on an Outdoor-Indoor playing field, partnered with Pureliving, where we can have children have recess in a glass-walled, bright, safe, indoor environment with the latest air purification (planning, if all goes well, will see this go ahead in 2015)

Here is some information about a pilot scheme in Beijing about Air Pollution, from China Daily today

“A pilot air quality warning system in the cities of Beijing, Tianjin and surrounding areas has been used since November 1. When the air quality index is set to go beyond 500, a level one warning, the highest, will be issued. A level two warning will be triggered when the index is expected to read between 300 and 500 for three days in a row, and a level three warning for readings of 200-300.” China Daily – December 6th



perjantai 1. marraskuuta 2013

Kuka vastaa?

                                                   Kuka vastaa?



Sain haasteen Ullalta blogista http://puolimatruusi.blogspot.com 

Haasteen säännöt kuuluvat näin:

1. Kerro pari asiaa itsestäsi ja päiväsi kulusta. Liitä kuva.
2. Vastaa haastajan kysymyksiin, jos se tuntuu mukavalta.
3. Muuta haastetta mieleiseksesi.
4. Keksi kymmenen kysymystä tai vaikka enemmänkin jos haluat.
5. Haasta mukaan bloggareita, joiden blogeja luet






Eilinen päivä oli yhtä pukujuhlaa. Otson koululla oli ohjelmassa Book costume parade. Poikani tunnetusti eturivissä!  Arvaatteko mistä maasta Otson opettaja on?                                  



                                                           Koulun rehtori näyttää tältä.


                                           Koulun urheilunopettajilla on kaikki lajit hallussa.




                   Juontokaan ei taatusti ole mitään jäykkää pönötystä, kun siitä vastaa vähän rennompi väki.


Huhuu. Eihän tarina tähän pääty........


                           Ei muuta kun asut vaihtoon,  It´s Halloween time!  Wan sheng jie!


Ja sitten ne kysymykset:

1. Elämäsi tähän asti hienoin kokemus?
   - kolme kertaa se ensikatse, jonka luot vastasyntyneen lapsesi silmiin.
2. Millaisia blogeja luet?
   - ystävieni-, tyttäreni-, sisustus-, ruoka- ja matkailublogeja
3. Kesän 2013 kaunein muistosi?
   - Suomen ihana puhdas luonto, jos nautimme Kainuun maisemissa. Kliseistä, mutta jotain mitä todella               kaipaa täällä. Tyyni järvi, kuikan huuto ja saunapuhdas iho!
4. Paras lapsuusajan muistosi?
   - leikimme aina Elsa Beskowin kirjojen mukaan: Täti Ruskeaa, Täti VihreäÄ ja Täti Violettia. Minä olin Täti Ruskea ja kuinka ollakaan tein ruokaa. Eikä mitään leikkiruokaa, vaan laitoin sellaiseen pieneen peltiseen leluhellaan oikeat tulet ja keitin pieniä perunoita ja viinimarjoja. Lumikakut maustoin oikeilla mausteilla. Ikävä kyllä se kiellettiin jostain syystä! Lumi maistuu paljon paremmalta kanelilla maustettuna!
5. Mitä harrastat?
  - joogaan ranskaksi, jumppaan saksaksi, opiskelen kiinaa mukavien naisten kanssa ( Hollannista, Saksasta ja Indonesiasta), kudon sukkia äidin ohjeiden mukaan, luen aina kun ehdin, kirjoitan ja haahuilen ( eli vaeltelen Shanghain kaduilla).
6. Suurin toteutumaton haaveesi?
   - jotain tällaista olen saattanut sanoa, että haluaisin nähdä tähtitaivaalla Etelän ristin, purjeveneen kannella maaten. Nykyään en ole kovin rohkea sanomaan haaveitani ääneen, koska tiedän, että ne toteutuvat, mutta jossakin ihan erilaisessa muodossa. Siis kohtalo, vene ei saa olla uppoamassa tai jotain muuta sellaista, kyllä sinä tiedät!!!
7. Lemppari ruokasi?
  - ehdottomasti kysymys, johon kieltäydyn vastaamasta. I just love food! Mutta on kaksi ruoka-ainetta jotka saavat kuolan valumaan suupielestä heti: suklaa ja wasabi.
8. Minkä kirjan olet lukenut viimeksi?
  -Katherine Pancol, Central Parkin oravat ovat surullisia maanantaisin
9. Mihin maahan matkustaisit, jos sinulla olisi mahdollisuus matkustaa minne haluat?
   - Uuteen-Seelantiin 
10. Mitä erilaista tulet tekemään tällä viikolla?
    - vastaan ensi viikosta kun tämä jo loppuu! Lennän Suomeen katsomaan vastasyntynyttä perheenjäsentä.
11. Minkä elokuvan/teatteriesityksen olet katsonut viimeksi?
  - jäävät kyllä vähiin täällä. Suomen televisiota voi katsoa tv-kaista nimisellä maksullisella palvelimella, mutta kovin usein en ehdi. Elokuvat ja teatteri kuinka teitä kaipaankaan! 
12. Paras tapa viettää viikonloppua?
  -täällä se on Suomikoulu, Otsonkin mielestä se on lomaa! Suomessa sauna ja avanto, illanistujaiset ystävien seurassa. 
13. Unelmiesi asuinpaikka?
   -nyt en tiedä! Yksi ei riitä, koska en kestäisi asua vaan maalla enkä pelkästään kaupungissakaan. Loft asunto Barcelonasta ja pelkistetty design mökki Suomesta, kiitos!

Haastan ihanat Shanghaittaret blogeista:

kotikoivujenkatveessa.blogspot.com
vieraanashanghaissa.blogspot.com

Vastatkaa samoihin kysymyksiin paitsi 7. jossa kerrotte lempi ravintolanne Shanghaissa.




maanantai 21. lokakuuta 2013

Isä aurinkoinen

                                       Isä aurinkoinen





***, joka vuosikymmenten ajan käytti absoluuttista valtaa neljäsosaan maailman väestöstä ja joka oli vastuussa reilusti yli 70 miljoonan ihmisen kuolemasta - useamman kuin kuin kukaan toinen 1900-luvun johtajista..

Näin alkaa Jung Changin ja Jon Hallidayn kirja ***sta.
Tähdet tekstissä siksi, että Kiina on todellakin edelleenkin poliisivaltio, eikä täällä saa sanoa mitä haluaa.

Kirja painaa 1305 g. On epämukavaa kun näin painava kirja kopsahtaa naamallesi kun olet illalla nukahtanut sitä lukiessasi! Mutta todennäköisempää on, että et nukahda, koska kirja on niin karmeaa luettavaa, että et saa unta koko yönä! Toisin sanoen, en siis suosittele tätä kirjaa kenellekään. Jos nyt sitten olet tiedonhaluinen masokisti ja ajattelet, että tiedon avulla ihmiskunta viisastuu ja oppii, tai vaan utelias, niin en pysty sinua estämäänkään. Varoitettu on.

Tämä kirja saa minut lähes raivon valtaan. Ihminen on niin kamala laji, että johtuen juuri siitä kamaluudesta se hallitsee maailmaa!

Tässä teille "suuren miehen" suuria sanoja:

"En ole samaa mieltä sen käsityksen kanssa, jonka mukaan ollakseen moraalisia ihmisten tekojen motiivina on oltava toisten ihmisten hyödyttäminen. Moraalisuutta ei tarvitse määritellä suhteessa toisiin...Minun kaltaiseni ihmiset haluavat tyydyttää omat toiveemme kokonaan, ja niin tehdessämme meidän moraalikoodimme ovat automaattisesti kaikkein korkeimmat. Tietenkin maailmassa on ihmisiä ja esineitä, mutta ne kaikki ovat siellä minua varten."

"Jotkut sanovat, että ihminen on vastuussa historiasta. Siihen en usko. Minua kiinnostaa vain itseni kehittäminen.. minulla on pyrkimykseni ja toimin niiden pohjalta. En ole vastuussa kenellekään." "Minun kaltaiseni ihmiset eivät rakenna saavutuksia jätettäväksi tuleville polville."

"Minun mielestäni näillä (käskyillä kuten "älä tapa", "älä varasta" tai "älä levitä valheita") ei ole mitään tekemistä omantunnon kanssa. Uskon, että ne ovat syntyneet itsesuojelusta."

"Ihmisolennot on varustettu uteliaisuudella. Miksi suhtautuisimme kuolemaan eri lailla? Emmekö haluakin kokea outoja asioita? Kuolema on mitä oudoin asia, eikä sitä koe, jos  jatkaa elämistä...Jotkut pelkäävät sitä, koska muutos tulee liian äkkiä. Minusta se on kuitenkin ihmeellinen asia: mistä muualta tässä maailmassa voimme löytää yhtä mahtavan ja äkillisen muutoksen?" -*** vastaus kun miljoonia ihmisiä näännytettiin nälkään hänen toimestaan. Henkilökohtaisesti *** pelkäsi kuolemaa.

"Miten muutamme Kiinaa.. maa on tuhottava ja muotoiltava sitten uudelleen. Tämä pätee maahan kansakuntaan ja koko ihmiskuntaan... Samoin myös maailmankaikkeuden tuhoaminen...Minun kaltaiseni ihmiset kaipaavat sen tuhoa, sillä kun vanha maailmankaikkeus tuhotaan, muodostuu uusi maailmankaikkeus. Eikö niin olekin parempi!"

Ei tainnut tulla parempi, mutta kaikkensa *** yritti!

Suomessa on juuri julkaistu kirja tämän maan toisinajattelijasta. Kun tulen Suomeen luen sen. Tänne en sitä taida uskaltaa tuoda.

Se, että ihmisten tekemisiä tarkkaillaan täällä, ei ole mitään kuvitelmaa. Siitä löytyy ihan omakohtaisiakin kokemuksia. Uskaltaudun kuitenkin julkaisemaan tämän.
Toivottavasti Ne ei huomaa.

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Kiinassa kahdeksan on onnenluku

                                          Kiinassa kahdeksan on onnenluku





Viime viikolla meillä oli kahdeksas hääpäivä!
Se tuntuu uskomattomalta!
Me olemme selvinneet! Nykyään avioliitoista 50% päätyy eroon ja sen jälkeen uudelleen avioituneista, kuten me, prosenttiluku on vielä suurempi. Ja kuten kaikki tietävät, ei elämä uusioperheessä ole helppoa, mutta rikasta ja rakasta se on, sen voin taata!
Hääpäivänämme avasimme kuohuviinipullon ja kirjoitimme paperille asioita mitä yhteiseen kahdeksaan vuoteemme on sisältynyt. Tässä osa niistä.

- meille on syntynyt yhteinen lapsi, joka täyttää kohta seitsemän vuotta
- puolisoltani on kuollut isä ja veli
-olemme ostaneet kolme asuntoa ja yhden kesämökin
-olemme myyneet yhden asunnon
-olemme remontoineet kolme asuntoa ja kaksi kesäasuntoa ( itse)
-puolisoni on vaihtanut työnantajaa ja toiminut siellä neljässä eri työtehtävässä
-meillä on ollut viisi autoa
-(3-4) lasta on muuttanut pois kotoa
-yhteisiä lomamatkoja yksitoista kappaletta, erilaisilla kombinaatioilla
-olemme juhlineet perheessämme, yhdet 50-vuotisjuhlat, yhdet 40-vuotisjuhlat, yhdet ristiäiset, yhdet rippijuhlat, kahdet ammattiin valmistujaiset ja yhdet ylioppilasjuhlat
- tässä kuussa meille syntyy ensimmäinen lapsenlapsi
-puolisoni on opettanut kaksi tytärtä ajamaan autoa ( siis opettanut ajoluvalla), ja yhden ajamaan polkupyörällä, yksi on oppinut ihan itse mopoilemaan
-olemme muuttaneet Kiinaan yhden lapsen kanssa ja olemme "etävanhempia" neljälle Suomessa olevalle
-ikävä kyllä olemme lihoneet yhteensä 30 kiloa

Puuhaa on ollut riittävästi. Kiitos siitä!
Kiitos ihanalle aviomiehelleni rakkaudesta, ymmärryksestä ja jaksamisesta!
Kiitos kaikille lapsillemme, että olemme saaneet teidät elämäämme!
Elämälle kiitos, sain siltä paljon!




keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Palkataan takapuolen pyyhkijä

                          Palkataan takapuolenpyyhkijä





No ei nyt oikeesti, mutta mukavaa, että olette uteliaita! Hih!
Olen kyllä täysin varma, että sellaisenkin voisi täällä Kiinassa edullisesti palkata.
Tässä uskomattomassa maassa kaikki on kaupan 24/7/365.
Tehtäväksi jää vain selvittää mitä haluat ja mistä sen saa. Toisinaan noissa kahdessa edellisesssä on jo tarpeeksi selvitettävää.
Mitä täällä sitten ylipäätään pitää itse tehdä? Ei mitään!
Parin sadan euron kuukausipalkalla, ayi siivoaa kodin, pesee pyykit, silittää, vaihtaa lamput (aika usein), käy kaupassa, valmistaa ateriat ja hoitaa lapset.
Suurella osalla expateista on käytössä auto ja auton kuljettaja.
Ruokatarvikkeet voit tilata kotiisi ilman toimitusmaksua, kun ostat kerralla noin neljälläkymmenellä eurolla saat pakastetun kanan vielä kylkiäisenä.
Ravintoloista voit tilata valmiit  ruoka-annokset kotiisi lähes milloin vaan. Viinipullokin toimitetaan sinulle kotiin. Tuoreet leivät odottavat aamuisin oven takana.
Jos haluat uudet verhot, tulee yrittäjä kangasmallien kanssa. Verhot toimitetaan kotiisi ja laitetaan paikoilleen. Kun ostan kukkia, puutarhuri istuttaa ne ruukkuihin. Puutarhuri kastelee kukat ja lakaisee pihan kahdenkymmenen euron kuukausimaksusta.
Yrittäjä tulee kotiisi jos haluat teettää vaatteita tai kenkiä. Manikyyrin ja pedikyyrin voit teettää kotona, jos haluat hierontaa, (minkäläista tahansa), kaikki onnistuu.
Vähän aikaa sitten olimme syömässä ravintolassa ja Otsolle tuli vessahätä. Tarjoilija otti pojan ,vei vessaan, veti vessan, pesi pojan kädet ja palautti paikalleen, enkä edes ollut pyytänyt tällaista palvelua!
Olisi varmasti pyyhkinytkin, ilman korvausta.
No kaiken tämän jälkeen, kuitenkin yllätyin, kun tilasin aikaa kampaajalle ja minulle kerrottiin, että heillä on ilmainen kuljetuspalvelu asiakkaille! Siis taksi noutaa minut kotiovelta kampaajalle ja kun tukka on hyvin, kuljetetaan minut takaisin kotiin! Tsiisus!

torstai 5. syyskuuta 2013

Elämä, vain aloittelijoille




             Elämä, vain alottelijoille                           



Olen huomannut toistelevani nykyään aika usein lausetta, " I`m sorry but I`m just a beginner." Tuijotan puhekumppaniani silmät pyöreinä, koiranpennun katseella, anoen hyväksyntää.

Onko aloittelija jotenkin alempiarvoinen ihminen?
Emmekö me synnykin tähän maailmaan aloittelijoina? Sanommeko me pikku vauvoille, ettei sinusta ole mihinkään , kun et osaa vielä mitään?
Millaista se olisi jos jokaisen vauvan pitäisi tuntea häpeää, puhumaan ja kävelemään opettelemisesta?

Totuushan on, että meistä kukaan ei tule oppimaan elämänsä aikana kaikkea. Aina on uutta opittavaa ja asioita joissa olemme aloittelijoita, yksilöinä, kansoina ja maapallon väestön kokoisena yhteisönä.

Jos päästäisimme irti häpeästä (oletan nyt, että joku muukin kun minä, voi tuntea sellaista, ehkä..?), mitä saisimme tilalle? ILON, oppimisen ilon. Olen nähnyt sellaista omien lasteni silmistä ja niin toivoisin, että muut näkisivät minun silmistäni.

Mikä sitten on mestari? Ihminen joka osaa, en usko, että kaikkea, mutta jonkin elämän osa-alueen täydellisesti vai ihminen joka on jäänyt yhden taidon loukkuun?
Mielestäni mestari on ihminen joka osaa jakaa osaamistaan, niin että se auttaa muita oppimaan lisää. Mestarienkin on kuitenkin jatkettava matkaa. Etsittävä uusia oppimisen polkuja ja otettava ensi askel.

Täällä vieraassa kulttuurissa olen todellakin aloittelija. Jokainen päivä tuo mukanaan jotakin uutta, jotakin mihin ei ole tottunut, ennen kokenut tai jopa mitä ei voi henkilökohtaisesti hyväksyä.
Mestariksi en ole pyrkimässä. Haluan oppia iloitsemaan uuden oppimisesta. Haluan hyppiä kuralätäköissä (täällä sataa) ja rallatella, että opin yhden sanan kiinaa tänään! Kyllä, tiedän, ettei sillä pitkälle pötkitä, mutta yhdellä sanalla se Raamattukin alkaa! Yksittäisistä kivistä kiinanmuurikin koostuu!

Muistutan itseäni rakkaan ystäväni sanoilla, " me olemme kaikki keskeneräisiä ihmisiä, tällä keskeneräisellä planeetaalla ja keskeneräiseksi kaikki tämä jää kuoltuammekin."

torstai 29. elokuuta 2013

Eilinen päivällinen

                                                                    Eilen




Elämä viuhuu eteenpäin niin vauhdilla, ettei eilistä muista. Koitan tehdä mielikuvamatkan eiliseen ja kerron päiväni kulun niin hyvin kuin muistan. Luin äskettäin tekstin, jossa sanottiin muistojen olevan asioita joihin on liittynyt tunteita. Mitä enemmän tunneskaalaa, sitä varmemmin muistamme asian. Ja asiat jotka eivät millään tavalla kosketa unohdamme kokonaan. Katsotaanpa..



5.00
Heräsin aamulla kukonlaulun aikaan, ihan konkreettisesti, koska makuuhuoneemme ikkunan alla asustaa kanoja ja kukko. Kello oli siis viisi. Yleensä heräämme kuudelta, mutta eilen Simo oli lähdössä vuorokauden työmatkalle lähikaupunkiin ( joku Maanchan tai jotain sinnepäin, kuka niitä viiden miljoonan asukkaan pikku kaupunkeja muistaa) ja hänen piti ehtiä Hongqiaon rautatieasemalle ennen seitsemää.

7.00
Minä herättelin Otson. Kouluun piti ensimmäistä kertaa laittaa urheiluasu. Koulupukuja on siis kahdenlaisia joista pitää muistaa kumpi puetaan minäkin päivänä. Eri vuodenaikoina on myös erilaiset asut. Pakkasimme reppuun "reissuvihon", vesipullon ja vähän eväitä tulomatkalle.

8.00
Koulubussille ennättää viidessä minuutissa, Otso yleensä potkulaudalla ja minä pyörällä, mutta voidaan mennä mopollakin jos laiskottaa. Aamut ovat sujuneet hyvin, ei itkua ja parkua, pientä ikävää vain.
Maantaina kun hain Otsoa iltapäivällä koulubussilta, tapasin valloittavat itävaltalaiset sisarukset. He olivat viikonloppuna muuttaneet naapuriimme. Tiistaina tutustui heidän äitiinsä ja niinpä jatkoimmekin hänen kanssaan koulubussin lähdettyä club houselle tutkimaan joogatuntien ohjelmaa ilmoitustaululta. Ilmoituksessa luki, että tunnit alkavat syyskuussa. Aikatauluja pohtiessamme, paikalle ilmestyi joogaohjaaja itse ja houkutteli meidät puolen tunnin päästä alkavalle tunnille. Sanoen, " nythän on melkein syyskuu." Minä olin tilannut Fielsistä ruokatoimituksen jonka piti saapua aikaisintaan 9.45. No, Kiinassa ei niin haittaa jos vähän myöhästyy.

8.45
Joogaamme. Ihanaa. Edellisestä kerrasta onkin liian pitkä aika.
Aurore on miellyttävä ohjaaja ja lämpötilakin on salissa kuin hot joogassa. Tunnin jälkeen jäämme juttelemaan ja selviää, että Otso on samalla luokalla kun Auroren tytär.

10.00
Kävelemme uuden ystävättäreni kanssa koteihimme. Juttelemme kotimaistamme, lapsistamme, miehistämme, ayeistamme, ajokortista, ruokaostoksista, harrastuksista jne.
Käyn suihkussa, syön aamiaslounasta, omatekoista jogurttia, mysliä ja hedelmiä.

12.00
Luen blogeja, käyn facebookissa. Surffaan netissä ja suunnitelen vaatteita joita aion mennä teetättämään  LuziaBang Lulle. Nahkatakin ja -hameen ainakin, joitakin paitoja. Kirjoitan sähköpostia Tanskaan ja kyselen yksistä saappaista, joita himoitsen( huomatkaa Tunne!)

12.45
Fielsin kuorma saapuu. Ja hoh hoijaa. Täällä ei oikein toimi se, että saa mitä tilaa. Ennemminkin, kun tilaa, voi saada mitä vaan. Sain jäisen kokonaisen sisäfileen( ok, niin arvelinkin, mutta jos kuorma olisi tullut kolme tuntia aiemmin niin olisi ollut hieman paremmin aikaa) ja umpijäisen litran purkin kermaa. Siltäosin ei sitten kylmäketju ollut ainakaan katkennut.
Aloitan ruokavalmistelut. Olemme kutsuneet Simon työkavereita illaksi syömään. Neljän miehen kööri saapuu kuuden jälkeen, hikisinä ja väsyneinä Maanshanista vaimikäsenytolikaan kaupungista.
Maakunnallisten "herkkujen" jälkeen, voisi pippuripihvit ehkä kelvata.


14.30
Edellisenä päivänä olin käynyt ostamassa tutulta kukkakauppiaalta kukkia ja pyytänyt heitä toimittamaan kukat meille kotiin. Ensimmäistä kertaa myymässä oli ollut hänen miehensä. No kukkat eivät sitten saapuneet. Olin hyppäämässä tomerana mopon selkään, kun satuin vilkaisemaan naapurin pihaan, siellähän ne minun boubainvilleani nököttivät. Tulipa sitten tutustuttua naapurin rouvaan näin kymmenen kuukauden kuluttua muutosta.

16.00
Menen Otsoa vastaan koulubussille. WISSiläisten bussi tulee aina viimeisenä. Aikaisemmin saapuvat lukuisat saksalaisten, ranskalaisten ja aasialaisten koulujen bussit. Menimme pikaisesti käymään comboundimme kaupassa. Pitäähän miehille konjakkia olla. Ranskalainen Marc on hauska kauppias. Ja  erittäin nolona kun hyllyssä ei ole konjakkia (ranskalaisessa kaupassa!) no otan viskiä. Kuittaan sen lauseella, että mehän olemme suomalaisia, meille kelpaa mikä alkoholijuoma vaan. Marcin mainospuheen jälkeen ostan myös israelilaista kanaa. Kansainvälinen jääkaappimme ottaa aina avosylin mukaan uudet tulokkaat.
Käymme pulikoimassa uima-altaalla. Otso kertoo, että joogaohjaajan tytär on juuri se "tyttö" joka osaa pelata jalkapalloa ja on muutenkin tehnyt vaikutuksen Otsoon.

17.00
Selvittelen google kääntäjällä terveydenhoitajan viestiä. Otso on satuttanut päänsä liikuntatunnilla.
Ei vaikuta vakavalta. Laitan kuitenkin opettajalle kiitoksen tiedotuksesta.
Katan pöydän ja kokkailen.
18.30
Miehiä tulee ovesta. Hikisiä,nälkäisiä ja väsyneitä. Kylmät oluet kelpaavat. Esittelemme talon ja seurustelemme.
Ruoka tuntuu maistuvan.

20.00
Nukutan Otson. Luen yhden luvun Astrid Lingrenin Smoolannin sankari kirjasta. Otso toivoisi jo vapaapäivää. Voin kuvitella. Kahdeksan tuntia päivästä sinulle puhutaan kieltä jota et ymmärrä.


20.30
Kuulen paljon tarinoita metsästämisestä. Ja yhden vitsin.

Jänis oli ollut viihteellä ja sammunut kotimatkallaan metsän reunaan.
 Kettu sattuu kulkemaan ohi ja huomaa sammuneen jäniksen. "Siinäpä helppo paisti", kettu ajattelee, ja nappaa jäniksen selkäänsä.
 Vähän matkan päässä tulee vastaan susi.
 Susi tahtoo tietenkin jäniksen ketulta, mutta kettu ei sovinnolla luovu hyvästä paistista.
 Susi ja kettu ryhtyvät ankaraan tappeluun. Tappelu loppuu vasta kun kumpikin makaa tajuttomana maassa.
Jänis virkoaa ja huomaa maassa makaavan suden ja ketun.
 Jänis pudistaa päätään ja toteaa:
"kaikkea sitä tulee kännipäiten tehtyä"!

23.30
Pää tyynyyn.

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Maajussille morsian

                                             Maajussille morsian

Tässä bloggaamisessa on hauskaa se, että voi kirjoittaa mistä asioista vaan ja milloin itseä huvittaa. Äärettömästi sanoja mahtuu ja hukkuu virtuaaliavaruuteen. Illalla, kun oikein ei uni tullut silmään, johtuen varmaankin jetlagistä ja touhukkasta päivästä, ajattelin kirjoittamista ja huomasin rajoittavani itse itseäni. Blogin oikeassa yläkulmassa lukee, että kirjoitan tarinoita perheemme tapahtumista Shanghaissa. Tarkoittaako se sitten, että raportoin päivittäin miten nukuttiin ja mitä syötiin yms.
Enhän minä sellaista jaksa kirjoittaa, eikä kukaan kai ole kiinnostunutkaan, eihän?
Sitä paitsi, tehän tunnette minut ja tiedätte, että pääni on täynnä pöhköjä ajatuksia niinkuin Nalle Puhilla.
No, siinä sitten vähän pohdittuani, tulin johtopäätökseen, että olen täysin erimieltä Kari Peitsamon kanssa. (Kari Peitsamo-`usein hämärällä Tampereen yössä liikuskeleva, uitetun hillerin näköinen, vanhempi muusikko").
Peitsamohan väittää biisissään Shanghaista Siuroon, että ellei Siuron tyttö kelpaa, et löydä sitä Shanghaistakaan.



Voihan se olla, että Siuron tyttö kelpaisi, mutta ei sieltäkään kaikille Suomen peräkammarin pojille emäntiä löydy. Ja parhaimmat on jo varattu varhaisessa vaiheessa. Minäkin olen varannut yhden Mahnalan pellossa kasvavan kuusivuotiaan "villivarsan" pojalleni, kun hän nyt vain tältä Shanghain ja maailman turneeltaan "aikapoikana" Suomeen palaa.
 Niin, eli olen sitä mieltä, että kyllä Shanghaista löytyy emäntiä. Tarjontaa on valtavasti ja kilpailuasetelmat Suomen pojilla ihan toiset kun Olympiakisoissa Kiinan poikia vastaan. Täältä tullaan varmasti mitalit kaulassa kotiin.
 Jos maajussit ottaisivat emännät täältä Shanghaista, olisi sillä monia positiivisia seuraamuksia ihan globaalistikin. Kiina on ylikansoittunut maa, jossa syntyvyyttä rajoitetaan ankarasti. Kun Shanghain emännät poistuvat maasta, samalla he vievät mukanaan yhden tai max kahden lapsen optionsa. Suomessa taas liikakansoitus ongelmaa ei ole, päinvastoin, pelastettaisiin samalla monta lopetusuhan alla olevaa maalaiskoulu, kun suomipojat oikein viljelisivät peltojaan Raamatun ohjeiden mukaan.
Suomen koulujärjestelmässä näistä vinosilmäisiksi syntyneistä Jukolan Jusseista haudotaan uutta innovaatiota, jolla Suomi pysyy maailman kartalla.
Ehkä tätä blogiani ei lue potentiaalisia maajusseja, mutta levittäkää sanaa ja ohjatkaa heitä tänne katsomaan vähän valikoimaa ja vinkkejäni. Nyt vaan joka jyväpussin syrjästä vähän säästöön ja lentolippua hankkimaan. Voin sitten neuvoa viisumin ja paperien hankinnassa.

Laittakaa taustalle soimaan tämä ja antakaa ajatuksen lennättää tänne Shanghain kuumaan ja kosteaan ilmastoon!



                           "Miltähän se Siuron koski näyttää, kun se Ville sitä niin muistelee?"




                                                              "Hei, sinäkö se oot?"



         "Mä otan nyt tän kuvan sinne nettisivulle. Mikäköhän sivuja ne lukee siellä Suomessa?"




                                                "Nyt on täky vedessä, ei auta kun odottaa!"


                                                     "Yummy, nyt se suomipoika vastas!"



                                                  Tulevia Siuron emäntiä kaksi sukupolvea.

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Buddhalaistemppelissä

                                                      Buddhalaistemppelissä


Vietimme viime viikonlopun Hangzoussa. Simon työkaveri halusi viedä meidät tutustumaan perheeseensä ja näyttää meille nähtävyyksiä.


Erittäin mielenkiintoista oli, että isäntämme serkku on munkkina Feilai Fengin vuoren juurella sijaitsevassa Lingyin Sin buddhalaistemppelissä. Temppeli on perustettu vuonna 326. Aikoinaan temppelissä on asunut 3000 munkkia, mutta nykyään 130. Silti temppeli on yksi suurimmista ja vaikuttavimmista toimivista buddhalaistemppeleistä Kiinassa.


Feilai Feng vuoren kallioihin on veistetty kymmenittäin erilaisia Buddhia. Tämä paksukainen suojelee meitä nälältä.


Saimmekin tilaisuuden ruokailla munkkien kanssa heidän ruokalassaan. Tarjolla oli hyvää, vaatimatonta kasvisruokaa. Muruakaan ei saanut jättää lautaselle. Joissakin paikoissa on vielä hyviä tapoja.


Temppelialue on valtava. Jokaisen temppelipihan ja -rakennuksen yläpuolella on uusi temppeli. Pohkeet saivat ainakin treeniä. Ja kun lämpötila on kolmenkymmenen asteen yläpuolella ja ilmankosteus vähintään 80%, niin kyllä kainalotkin saattavat hieman kastua ; )


Ilmassa leijaili suitsukkeiden tuoksu ja munkkien rummuin tahdittavat rukoukset kaikuivat korvissa.  Kuvassa isäntämme ja hänen sisarensa.



Vuoren huipulla sijaitseva temppeli oli laskujeni mukaan kuudes. Tämä valtavan kokoinen ja erittäin kaunis Buddha oli yksi korkeimmalla sijaitsevan temppelin patsaista. Patsaita ei saa kuvata sisätiloissa, niinpä tämäkin kuva on otettu ulkoa, jolloin kokoa on vaikea hahmottaa. Ihmiset tulevat temppeleihin rukoilemaan Buddha jumalan ilmentymää, joka parhaiten voisi auttaa heitä. Yleensä kumarrukset ovat hillittyjä, mutta toisinaan näkee kokonaisia perheitä kumartelemassa selvästi suuressa hädässä.


Mielenkiintoista oli kuulla munkkien elämästä ja arjesta. Munkit eivät olekaan köyhiä. Heillä on työhuoneet, joissa tietokoneet ja nopeat nettiyhteydet. Munkinkaavun taskuista löytyy iphone ja se soi tiuhaan tahtiin. Munkit tienaavat enemmän kuin hyvätuloinen kiinalainen insinööri ja saavat lisäksi ruuan ja asunnon. Buddhalaistemppelissä jokaisen patsaan edessä on lokero jonne laitetaan rahaa ennen rukoilua. Suitsukkeet joita poltetaan ovat maksullisia ja alueelle on sisäänpääsy maksu. Temppeli onkin kuin pieni yritys jota munkit pyörittävät. Punakaapuiset salkkumiehet ovat hierarkiassa korkealla.


Isäntämme serkku kertoi myös, että hänellä on tyttöystävä, mutta naimisiin he eivät voi mennä. Munkit voivat poistua temppelistä ja käyttää myös siviilivaatteita. Lihan syöminenja alkoholin juominen ovat kuitenkin kiellettyjä.




perjantai 28. kesäkuuta 2013


                                                          Tervetuloa meille



En ole tainnutkaan esitellä tarkemmin kotiamme. Tervetuloa kylään.
 Asumme kaukana noin 20 kilometrin päässä keskustasta. Compoundimme nimi Jiu Shi. Aidatun ja vartioidun alueen sisällä on useita satoja taloja. Talot ovat yleensä kaksikerroksisia, mutta kolmekerroksisiakin on. Neliöitä asunnossamme on jotain 200-300 m2 välillä. Lämmitysmuotona meillä onneksi on kaasu, koska toinen vaihtoehto on sähkö, joka on kallista täälläkin.


Kodissamme on neljä makuuhuonetta, kaksi olohuonetta, keittiö, ruokailuhuone ja kolme wctä joissa kahdessa suihku ja toisessa vielä poreamme. Poreamme ei saunaa korvaa, mutta talvella sitä kyllä arvostaa.

Me emme tuoneet mitään omia kalusteita mukanamme Suomesta. Landlordimme on taiwanilainen ja kalustuksemme on kiinalaisella maulla toteutettu. No Kiinassahan tässä ollaan. Taustalla näkyvä valokuva on Simon ja kooltaan iso. Isoja valokuvia löytyy muiltakin seiniltä. Huonekorkeus on varmaankin kolme metriä ja leveyttäkin löytyy eli millään pikku tauluilla ei voi sisustaa. 


Viinikaappi on hankintalistalla. 


Keittiöstä ei ole muuta kuvaa. Tällaisen kirjoitin itselleni vahvistukseksi alun vaikeinpina hetkinä.
Varustelultaan keittiö on aika vaatimaton, mutta uuni löytyy, mikä ei ole täällä todellakaan itsestään selvyys. Tiskikonetta ei ole, ayi ja minä tiskaamme kilpaa.


Lipasto on ainoa oma huonekalumme. Oxidin maljakot ja kynttilänjalat matkasivat tänne laivalla Suomesta. Kanijumala on perheemme suojeluspyhimys ; ) Lipaston yläpuolelle ripustetun taulun maalasi sisareni vieraillessaan täällä kuukauden tänä keväänä. Olen antanut teokselle nimen Siskoni, jos se siskoni sinulle vaan sopii?


Vierashuoneita on kaksi ja ne ovatkin olleet kiitettävästi käytössä. 


Otsolla on oma huone. 


Ja omat touhut.


Lohikäärmekäärö oli Otson ihan pakko saada omaan huoneeseensa. Toivottavasti lohikäärmet torjuvat pahoja unia.


Värimaailma täällä on likaisen valkoista ja beigeä, niillä mennään.


Aikani kuluksi värkkäilen aina jotain. Ompelen, neulon ja virkkaan.


Vaate/pukeutumishuoneessa on kaikki silitetty ja viikattu. Ayi jopa parsii reiät sukista. Vitsailimmekin viimeksi,  niin ollaan köyhiä, että palvelijan parsimissa sukissa kuljetaan ; )


Takapihalla on ruokaryhmä ja sohva. Ilma oli sateinen joten patjoja ja tyynyjä ei voinut tuoda ulos.


Meillä on myös kissaperhe joka rakastaa makoilla sohvalla ja ruokapöydällä.
Tässä kaksi tämän kevään poikasista päiväunilla.


tiistai 18. kesäkuuta 2013

                                      Kolme jättiläistä ja Shanghain kaunotar



Mistä tässä maailmassa ei kilpailtaisi ja kun  kilpaillaan ovat kiinalaiset varmasti mukana. Arabisheikit ovat öljynporaustornin mitan johdossa tällä hetkellä, mutta Kiina on hyvässä peesissä. Korkeimpien pilvenpiirtäjien Top 20:ssä on 9 rakennusta Kiinassa, Yhdistyneessä arabiemiirikunnassa 3 ja Yhdysvalloissa 3.
Yllätys ei olekaan, että Shanghaista löytyy näitä pilven halkojia. Listallahan ei näy rakenteilla olevia rakennuksia, mutta kaupunkikuvassa näkyy. Ensi vuonna valmistuva Shanghai Tower tulee olemaan (on jo) maailman toiseksi korkein pilvenpiirtäjä.


Shanghai Tower on amerikkalaisen Gensler arkkitehtitoimiston suunnittelema. Korkeutta tornilla on 632 metriä ja rakennukseen tulee 121 kerrosta. Rakennus muodostuu yhdeksästä sylinterin mallisesta osasta ja ulkokuori on lasia. Rakennusta kasataan yötä päivää, tauotta. Täällä rakennusmiehet yleensä asuvat työmaalla rakentamisen ajan. Maisema on ainakin huikea, työturvallisuudesta pohtimista en edes aloita. Valmistuttuaan ensi vuonna Shanghai Tower on maailman toiseksi korkein rakennus.


Takimmaisena näkyvä Shanghai Shanghai World Financial Center, SWFC, on 492 metriä korkea ja maailman neljänneksi korkein rakennus. Puhekielessä tornia kutsutaan pullonkorkin avaajaksi. Tornin yläosan aukko on lohikäärmeitä varten. Rakennus valmistui 2008 ja sen suunnitteli amerikkalainen arkkitehtitoimisto Kohl Pedersen Fox. Ylätasanteella on lasi lattiaa josta voi tarkastella maailman menoa jalkojensa alla.

Kerros 101


Toisinaan maisemat ovat tällaisia. Edessä ylhäältäpäin Jin Mao Tower. 1998 valmistunut 421 metriä korkea pagodamallinen hujoppi.


Kolme teräksen kovaa jättiläistä. SWFC, Jin Mao Tower ja Shanghai Tower.



Sitten se kaunotar. Varmasti Shanghain tunnetuin rakennus ja ehkä Kiinankin, Oriental Pearl Tower 468 metriä. Valmistunut 1994 ja sen on suunnitellut Mr West! Rakenuksen muoto viittaa Tang dynastian aikaiseen runoon "Pipa laulu"Bai Juyi.  Pipasoittimesta lähtevä ääni on kuin isot ja pienet helmet putoilisivat jade lautaselle.
Oriental Pearl Tower on kaunis iltavalaistuksessa vaihtuvine väreineen.


Kaikissa olen vieraillut ja toivon, että Shanghai Toweriinkin vielä pääsisin.
Up to the sky!