Myöhäiset syysmuuttajat

Vellookohan muuttolintujenkin vatsa ennen lähtöä, lyökö sydän ylimääräisiä lyöntejä lentoon lähdettäessä? Minulla ainakin. 

Koko syksy on touhuttu lähtöä, kirjoitettu sopimuksia, käyty terveystarkastuksissa, passikuvia on pino, etsitty tietoa, pakattu tavaraa, hyvästelty ystäviä, itketty ja naurettu. Nämä viimeiset viikot , kohta voi sanoa päivät, Simo tekee pitkiä työpäiviä ja minä yritän laittaa tavaraa sellaiseen kasaan, että se mahtuu kuuteen matkalaukkuun. 

Näin ison elämänmuutokseen edessä tuntee itsensä kovin pieneksi ja horjuvaksi. Olen ajatellut kuinka paljon maailmassa on ihmisiä, jotka joutuvat jättämään kotinsa pakosta ja muuttamaan toiselle puolelle maapalloa. Voimia heille<3

    

Meille vaikeata on isompien lasten jääminen koti Suomeen. Ja vanhempieni ja ystävien. Niin suuri osa sydämestä jää tänne.