Yhdessä nauraen

                                                           Yhdessä nauraen

 

"Hyvä onnellinen parisuhde on mahdollinen, kun siinä on läsnä kaksi erillistä, kohtuullisen hyvinvoivaa  ihmistä. He saavat toisissaan kokemuksen nähdysi, kuulluksi, kosketetuksi tulemisesta. Pitkässä parisuhteessa elämän realiteetit ja vaikeat ajat eivät estä intiimiyttä, onnellisuutta ja hyvinvointia. Kumppanit saavat toisiltaan hyviä asioita, joiden avulla on mahdollista sietää hankalia asioita. Pitkä parisuhde on toveruutta, lempeä, lohdutusta, himoa. Katse, kosketus ja yhteys pitävät suhteen läheisenä ja intiiminä. Jos suhde välillä etääntyykin, yhteys kyetään etsimään takaisin. Lähelle voi löytää yhä uudelleen."
Pari suhteessa: Heli Pruuki, Marjo Timoria, Markku Väätäinen

Olin jo jonkin aikaa ajatellut kirjoittaa blogiin parisuhteesta ja yllättäin huomasin monen muunkin ajatelleen samoin. Jostain kumman syystä ihmiset ovat usein ns. samoilla aalloilla. Niinpä minä surffaan sekaan!

Vuosi on vierähtänyt Kiinan maalla. Aika erilaisissa tunnelmissa aloitamme tätä toista ja todennäköisesti  viimeistä vuottamme täällä.

Vuosi sitten päivät täyttyivät kaikenlaisen välttämättömän tavaran hankkimisesta ja kotia sisustaessa. Näin jälkikäteen ajatellen hurjaa aikaa. Tässä vasta taannoin ymmärsin todellisen syyn rinnanahdistukselle mitä minulla oli alku aikana. Minä kun luulin, että olen ostanut ympärysmitaltaan liian pienet rintaliivit, ja ryntäilin sitten pitkin Shanghain miljoonakaupunkia rintaliivejäni kiskoen. Sitten yht`äkkiä mieleeni muistui ensiapukurssin vetäjän tarinat hyperventiloivista mummoista, jotka tulevat terveyskeskukseen rinnanahdistusta valittaen.

Tähän alkaneeseen vuoteen en aio lähteä hyperventiloiden. Haluan rauhaa pohtia mitä mahdollisuuksia tällainen erikoinen elämäntilanne voi tarjota. Mitä voin oppia?

Kun yrityksistä lähetetään työntekijöitä ja heidän perheitään maailmalle, toivotaan, että heillä on parisuhde kunnossa. Mitä se sitten tarkoittaa? Ei suuria ongelmia? Ei avioero harkinnassa? Joidenkin on jopa virallistettava liittonsa, koska avoliitto statuksella viisumin saanti on vaikeata.

Parisuhde on pitkälti tahtoa olla yhdessä. Arjen ja juhlan jakamista ja pitkänmatkan vaellusta erilaisissa olosuhteissa. Expatin tien valitseminen on iso haaste parisuhteelle, enkä tiedä voiko siihen valmistautua jossakin korkeanpaikanleirillä tai valmennusryhmässä. Kun sinä sitten olet toisella puolella maapalloa, vieraassa kulttuurissa, kaukana ystävistä ja sukulaisista, on aika hyvä jos olet puheväleissä puolisosi kanssa. Ja hyvä jos pystytte kommunikoimaan nopeasti, koska teillä ei ole kovinkaan paljoa aikaa keskusteluille.

Täällähän se työssäkäyvä osapuoli, yleensä mies, on töissä 24/7. Työpäivät ovat pitkiä aamu 7stä ilta 7mään ja työmatkoja on usein. Illalla nukkumaanmeno aikaan klo 10, kollegat Suomessa ovat juuri palanneet virkistävältä kahvitauoltaan ja pirauttavat puhelun Kiinaan, että kuinkas siellä menee ja tuleeko tulosta? Romanttiset luritukset voi siirtää kalenterissa eteenpäin.
Naiset sitten hoitavat kaiken muun. Niin kyllä, kyllä, meillähän on ayi, mutta kyllä siitä joitakin hommia  jää minullekin. Kotitöiden jakamisesta puolisoiden kesken ei ainakaan tarvitse riidellä, kun roolit on selvät.
Lapsukaisia ei voi lähettää mummolaan yökylään ja tukiverkko on minimaalinen ( mutta kultaakin arvokkaampi). Voi siis vuosiksi unohtaa kahdenkeskiset ravintolaillalliset ja elokuvissa käynnit.

Perhe on täällä omituinen yhtälö ihmisiä jotka ovat aina yhdessä, mutta viettävät valtaosan ajasta erikseen. Minä en tunne mieheni työtovereita, mieheni ei ole koskaan tavannut ystäviäni ja poikamme opettajaa mieheni ei ole koskaan tavannut, uskallanpa väittää, ettei muista edes hänen nimeään.

Ehkä tämä on sitä etäisyyttä, josta voi löytää lähellekin.

Kun aikaa kunnolliseen kommunikointiin on vähän, niin koitan muistaa neljä sanaa: kiitos, anteeksi ja rakastan sinua.

Vähän ilmasta

                                                             Vähän ilmasta



Hengittäminen on jotain niin itsestään selvää, ettei sitä ajattele lähes koskaan. Toisaalta se on niin välttämätöntä, että minuuttia kauempaa ei voi olla sitä tekemättä. Minä en ainakaan aikaisemmin ole ajatellut hengittämistä näin usein kuin nykyään.
Olemme nyt happihyppelyllä Suomessa ja hengitämme tätä raikasta ilmaa riemulla.

Lentomatkalla  Shanghaista Helsinkiin katsoin elokuvan Elysium
 Elysium

Elysium on scifi elokuva, joka ajoittuu tulevaisuuteen vuoteen 2154. Maapallo on pahoin saastunut ja avaruuteen on rakennettu keinotekoinen elinympäristö rikkaille ja etuoikeutetuille. Elysiumia vartioidaan tehokkaasti, eikä tavallisella kansalla ole sinne pääsyä.
En nyt ryhdy elokuva-arvostelijaksi vaan kerron vain mitä ajatuksia heräsi. Välitön huomio oli, että ilma näytti ihan samalta kuin Shanghain kotimme ikkunasta, sumuista ja harmaata. Siis vuonna 2013. 

Finnair tarjoaa lennoilla myös edellispäivän lehtiä luettavaksi ja yllätys, yllätys, mitä sieltä löytyykään. Sitran julkaisema ennuste siitä millainen Suomi on vuonna 2080  Sitran ennuste
 Kauhukuvat ja skenaariot vastaavat hyvin katsomani elokuvan käsikirjoitusta.
Suomessa ennusteet tuntuvat kaukaa haetuilta, toisinkuin  Kiinassa jossa  pohdin päivittäin, kuinka meidän yhteinen maapallomme kestää tämän saastuttamisen. Siis vuonna 2013.

Tämä ainakin on todellisuutta tällä maapallolla. Liitän tähän sähköpostin, jonka sain Otson koululta ennen Suomeen lähtöäni. Ilmanlaatu on ollut viime aikoina Shanghaissa ( koko Kiinassa) erittäin huono.

 

WISS is fighting air pollution problems – what are we doing?

·         Monitoring Air Quality based on the Dianshan Lake monitoring station (the nearest to WISS)
·         Recommending your children still come to school on heavier pollution days – we are discussing with other international schools about a closure policy – none yet close due to pollution in Shanghai, though in Beijing they do
·         Re-fitting new ceiling units in Early Years (complete) and Primary School (to be completed over the winter vacation)
·         Putting portable Air Purifiers in Secondary in January
·         Regulating when children should be outside and when they should be exerting themselves (heavy exertion increases the risks of damage from small particles of pollution absorbed into the lungs)
·         We are purchasing a portable reader to take our own pollution readings and working on a larger station to be as accurate as possible
·         Working with our consultants Pureliving to provide a range of air quality / pollution prevention materials in our WISS Shop at a low price for our community
·         Educating our young people on pollution and sustainability
·         Planning a feasibility study on an Outdoor-Indoor playing field, partnered with Pureliving, where we can have children have recess in a glass-walled, bright, safe, indoor environment with the latest air purification (planning, if all goes well, will see this go ahead in 2015)

Here is some information about a pilot scheme in Beijing about Air Pollution, from China Daily today

“A pilot air quality warning system in the cities of Beijing, Tianjin and surrounding areas has been used since November 1. When the air quality index is set to go beyond 500, a level one warning, the highest, will be issued. A level two warning will be triggered when the index is expected to read between 300 and 500 for three days in a row, and a level three warning for readings of 200-300.” China Daily – December 6^th

Kuka vastaa?

                                                   Kuka vastaa?



Sain haasteen Ullalta blogista http://puolimatruusi.blogspot.com 

Haasteen säännöt kuuluvat näin:

1. Kerro pari asiaa itsestäsi ja päiväsi kulusta. Liitä kuva.
2. Vastaa haastajan kysymyksiin, jos se tuntuu mukavalta.
3. Muuta haastetta mieleiseksesi.
4. Keksi kymmenen kysymystä tai vaikka enemmänkin jos haluat.
5. Haasta mukaan bloggareita, joiden blogeja luet

Eilinen päivä oli yhtä pukujuhlaa. Otson koululla oli ohjelmassa Book costume parade. Poikani tunnetusti eturivissä!  Arvaatteko mistä maasta Otson opettaja on?                                  

                                                           Koulun rehtori näyttää tältä.

                                           Koulun urheilunopettajilla on kaikki lajit hallussa.

                   Juontokaan ei taatusti ole mitään jäykkää pönötystä, kun siitä vastaa vähän rennompi väki.

Huhuu. Eihän tarina tähän pääty........

                           Ei muuta kun asut vaihtoon,  It´s Halloween time!  Wan sheng jie!


Ja sitten ne kysymykset:

1. Elämäsi tähän asti hienoin kokemus?
   - kolme kertaa se ensikatse, jonka luot vastasyntyneen lapsesi silmiin.
2. Millaisia blogeja luet?
   - ystävieni-, tyttäreni-, sisustus-, ruoka- ja matkailublogeja
3. Kesän 2013 kaunein muistosi?
   - Suomen ihana puhdas luonto, jos nautimme Kainuun maisemissa. Kliseistä, mutta jotain mitä todella               kaipaa täällä. Tyyni järvi, kuikan huuto ja saunapuhdas iho!
4. Paras lapsuusajan muistosi?
   - leikimme aina Elsa Beskowin kirjojen mukaan: Täti Ruskeaa, Täti VihreäÄ ja Täti Violettia. Minä olin Täti Ruskea ja kuinka ollakaan tein ruokaa. Eikä mitään leikkiruokaa, vaan laitoin sellaiseen pieneen peltiseen leluhellaan oikeat tulet ja keitin pieniä perunoita ja viinimarjoja. Lumikakut maustoin oikeilla mausteilla. Ikävä kyllä se kiellettiin jostain syystä! Lumi maistuu paljon paremmalta kanelilla maustettuna!
5. Mitä harrastat?
  - joogaan ranskaksi, jumppaan saksaksi, opiskelen kiinaa mukavien naisten kanssa ( Hollannista, Saksasta ja Indonesiasta), kudon sukkia äidin ohjeiden mukaan, luen aina kun ehdin, kirjoitan ja haahuilen ( eli vaeltelen Shanghain kaduilla).
6. Suurin toteutumaton haaveesi?
   - jotain tällaista olen saattanut sanoa, että haluaisin nähdä tähtitaivaalla Etelän ristin, purjeveneen kannella maaten. Nykyään en ole kovin rohkea sanomaan haaveitani ääneen, koska tiedän, että ne toteutuvat, mutta jossakin ihan erilaisessa muodossa. Siis kohtalo, vene ei saa olla uppoamassa tai jotain muuta sellaista, kyllä sinä tiedät!!!
7. Lemppari ruokasi?
  - ehdottomasti kysymys, johon kieltäydyn vastaamasta. I just love food! Mutta on kaksi ruoka-ainetta jotka saavat kuolan valumaan suupielestä heti: suklaa ja wasabi.
8. Minkä kirjan olet lukenut viimeksi?
  -Katherine Pancol, Central Parkin oravat ovat surullisia maanantaisin
9. Mihin maahan matkustaisit, jos sinulla olisi mahdollisuus matkustaa minne haluat?
   - Uuteen-Seelantiin 
10. Mitä erilaista tulet tekemään tällä viikolla?
    - vastaan ensi viikosta kun tämä jo loppuu! Lennän Suomeen katsomaan vastasyntynyttä perheenjäsentä.
11. Minkä elokuvan/teatteriesityksen olet katsonut viimeksi?
  - jäävät kyllä vähiin täällä. Suomen televisiota voi katsoa tv-kaista nimisellä maksullisella palvelimella, mutta kovin usein en ehdi. Elokuvat ja teatteri kuinka teitä kaipaankaan! 
12. Paras tapa viettää viikonloppua?
  -täällä se on Suomikoulu, Otsonkin mielestä se on lomaa! Suomessa sauna ja avanto, illanistujaiset ystävien seurassa. 
13. Unelmiesi asuinpaikka?
   -nyt en tiedä! Yksi ei riitä, koska en kestäisi asua vaan maalla enkä pelkästään kaupungissakaan. Loft asunto Barcelonasta ja pelkistetty design mökki Suomesta, kiitos!

Haastan ihanat Shanghaittaret blogeista:

kotikoivujenkatveessa.blogspot.com
vieraanashanghaissa.blogspot.com

Vastatkaa samoihin kysymyksiin paitsi 7. jossa kerrotte lempi ravintolanne Shanghaissa.

Isä aurinkoinen

                                       Isä aurinkoinen

***, joka vuosikymmenten ajan käytti absoluuttista valtaa neljäsosaan maailman väestöstä ja joka oli vastuussa reilusti yli 70 miljoonan ihmisen kuolemasta - useamman kuin kuin kukaan toinen 1900-luvun johtajista..

Näin alkaa Jung Changin ja Jon Hallidayn kirja ***sta.
Tähdet tekstissä siksi, että Kiina on todellakin edelleenkin poliisivaltio, eikä täällä saa sanoa mitä haluaa.

Kirja painaa 1305 g. On epämukavaa kun näin painava kirja kopsahtaa naamallesi kun olet illalla nukahtanut sitä lukiessasi! Mutta todennäköisempää on, että et nukahda, koska kirja on niin karmeaa luettavaa, että et saa unta koko yönä! Toisin sanoen, en siis suosittele tätä kirjaa kenellekään. Jos nyt sitten olet tiedonhaluinen masokisti ja ajattelet, että tiedon avulla ihmiskunta viisastuu ja oppii, tai vaan utelias, niin en pysty sinua estämäänkään. Varoitettu on.

Tämä kirja saa minut lähes raivon valtaan. Ihminen on niin kamala laji, että johtuen juuri siitä kamaluudesta se hallitsee maailmaa!

Tässä teille "suuren miehen" suuria sanoja:

"En ole samaa mieltä sen käsityksen kanssa, jonka mukaan ollakseen moraalisia ihmisten tekojen motiivina on oltava toisten ihmisten hyödyttäminen. Moraalisuutta ei tarvitse määritellä suhteessa toisiin...Minun kaltaiseni ihmiset haluavat tyydyttää omat toiveemme kokonaan, ja niin tehdessämme meidän moraalikoodimme ovat automaattisesti kaikkein korkeimmat. Tietenkin maailmassa on ihmisiä ja esineitä, mutta ne kaikki ovat siellä minua varten."

"Jotkut sanovat, että ihminen on vastuussa historiasta. Siihen en usko. Minua kiinnostaa vain itseni kehittäminen.. minulla on pyrkimykseni ja toimin niiden pohjalta. En ole vastuussa kenellekään." "Minun kaltaiseni ihmiset eivät rakenna saavutuksia jätettäväksi tuleville polville."

"Minun mielestäni näillä (käskyillä kuten "älä tapa", "älä varasta" tai "älä levitä valheita") ei ole mitään tekemistä omantunnon kanssa. Uskon, että ne ovat syntyneet itsesuojelusta."

"Ihmisolennot on varustettu uteliaisuudella. Miksi suhtautuisimme kuolemaan eri lailla? Emmekö haluakin kokea outoja asioita? Kuolema on mitä oudoin asia, eikä sitä koe, jos  jatkaa elämistä...Jotkut pelkäävät sitä, koska muutos tulee liian äkkiä. Minusta se on kuitenkin ihmeellinen asia: mistä muualta tässä maailmassa voimme löytää yhtä mahtavan ja äkillisen muutoksen?" -*** vastaus kun miljoonia ihmisiä näännytettiin nälkään hänen toimestaan. Henkilökohtaisesti *** pelkäsi kuolemaa.

"Miten muutamme Kiinaa.. maa on tuhottava ja muotoiltava sitten uudelleen. Tämä pätee maahan kansakuntaan ja koko ihmiskuntaan... Samoin myös maailmankaikkeuden tuhoaminen...Minun kaltaiseni ihmiset kaipaavat sen tuhoa, sillä kun vanha maailmankaikkeus tuhotaan, muodostuu uusi maailmankaikkeus. Eikö niin olekin parempi!"

Ei tainnut tulla parempi, mutta kaikkensa *** yritti!

Suomessa on juuri julkaistu kirja tämän maan toisinajattelijasta. Kun tulen Suomeen luen sen. Tänne en sitä taida uskaltaa tuoda.

Se, että ihmisten tekemisiä tarkkaillaan täällä, ei ole mitään kuvitelmaa. Siitä löytyy ihan omakohtaisiakin kokemuksia. Uskaltaudun kuitenkin julkaisemaan tämän.
Toivottavasti Ne ei huomaa.

Kiinassa kahdeksan on onnenluku

                                          Kiinassa kahdeksan on onnenluku

Viime viikolla meillä oli kahdeksas hääpäivä!
Se tuntuu uskomattomalta!
Me olemme selvinneet! Nykyään avioliitoista 50% päätyy eroon ja sen jälkeen uudelleen avioituneista, kuten me, prosenttiluku on vielä suurempi. Ja kuten kaikki tietävät, ei elämä uusioperheessä ole helppoa, mutta rikasta ja rakasta se on, sen voin taata!
Hääpäivänämme avasimme kuohuviinipullon ja kirjoitimme paperille asioita mitä yhteiseen kahdeksaan vuoteemme on sisältynyt. Tässä osa niistä.

- meille on syntynyt yhteinen lapsi, joka täyttää kohta seitsemän vuotta
- puolisoltani on kuollut isä ja veli
-olemme ostaneet kolme asuntoa ja yhden kesämökin
-olemme myyneet yhden asunnon
-olemme remontoineet kolme asuntoa ja kaksi kesäasuntoa ( itse)
-puolisoni on vaihtanut työnantajaa ja toiminut siellä neljässä eri työtehtävässä
-meillä on ollut viisi autoa
-(3-4) lasta on muuttanut pois kotoa
-yhteisiä lomamatkoja yksitoista kappaletta, erilaisilla kombinaatioilla
-olemme juhlineet perheessämme, yhdet 50-vuotisjuhlat, yhdet 40-vuotisjuhlat, yhdet ristiäiset, yhdet rippijuhlat, kahdet ammattiin valmistujaiset ja yhdet ylioppilasjuhlat
- tässä kuussa meille syntyy ensimmäinen lapsenlapsi
-puolisoni on opettanut kaksi tytärtä ajamaan autoa ( siis opettanut ajoluvalla), ja yhden ajamaan polkupyörällä, yksi on oppinut ihan itse mopoilemaan
-olemme muuttaneet Kiinaan yhden lapsen kanssa ja olemme "etävanhempia" neljälle Suomessa olevalle
-ikävä kyllä olemme lihoneet yhteensä 30 kiloa

Puuhaa on ollut riittävästi. Kiitos siitä!
Kiitos ihanalle aviomiehelleni rakkaudesta, ymmärryksestä ja jaksamisesta!
Kiitos kaikille lapsillemme, että olemme saaneet teidät elämäämme!
Elämälle kiitos, sain siltä paljon!

Palkataan takapuolen pyyhkijä

                          Palkataan takapuolenpyyhkijä

No ei nyt oikeesti, mutta mukavaa, että olette uteliaita! Hih!
Olen kyllä täysin varma, että sellaisenkin voisi täällä Kiinassa edullisesti palkata.
Tässä uskomattomassa maassa kaikki on kaupan 24/7/365.
Tehtäväksi jää vain selvittää mitä haluat ja mistä sen saa. Toisinaan noissa kahdessa edellisesssä on jo tarpeeksi selvitettävää.
Mitä täällä sitten ylipäätään pitää itse tehdä? Ei mitään!
Parin sadan euron kuukausipalkalla, ayi siivoaa kodin, pesee pyykit, silittää, vaihtaa lamput (aika usein), käy kaupassa, valmistaa ateriat ja hoitaa lapset.
Suurella osalla expateista on käytössä auto ja auton kuljettaja.
Ruokatarvikkeet voit tilata kotiisi ilman toimitusmaksua, kun ostat kerralla noin neljälläkymmenellä eurolla saat pakastetun kanan vielä kylkiäisenä.
Ravintoloista voit tilata valmiit  ruoka-annokset kotiisi lähes milloin vaan. Viinipullokin toimitetaan sinulle kotiin. Tuoreet leivät odottavat aamuisin oven takana.
Jos haluat uudet verhot, tulee yrittäjä kangasmallien kanssa. Verhot toimitetaan kotiisi ja laitetaan paikoilleen. Kun ostan kukkia, puutarhuri istuttaa ne ruukkuihin. Puutarhuri kastelee kukat ja lakaisee pihan kahdenkymmenen euron kuukausimaksusta.
Yrittäjä tulee kotiisi jos haluat teettää vaatteita tai kenkiä. Manikyyrin ja pedikyyrin voit teettää kotona, jos haluat hierontaa, (minkäläista tahansa), kaikki onnistuu.
Vähän aikaa sitten olimme syömässä ravintolassa ja Otsolle tuli vessahätä. Tarjoilija otti pojan ,vei vessaan, veti vessan, pesi pojan kädet ja palautti paikalleen, enkä edes ollut pyytänyt tällaista palvelua!
Olisi varmasti pyyhkinytkin, ilman korvausta.
No kaiken tämän jälkeen, kuitenkin yllätyin, kun tilasin aikaa kampaajalle ja minulle kerrottiin, että heillä on ilmainen kuljetuspalvelu asiakkaille! Siis taksi noutaa minut kotiovelta kampaajalle ja kun tukka on hyvin, kuljetetaan minut takaisin kotiin! Tsiisus!

Elämä, vain aloittelijoille

             Elämä, vain alottelijoille                           

Olen huomannut toistelevani nykyään aika usein lausetta, " I`m sorry but I`m just a beginner." Tuijotan puhekumppaniani silmät pyöreinä, koiranpennun katseella, anoen hyväksyntää.

Onko aloittelija jotenkin alempiarvoinen ihminen?
Emmekö me synnykin tähän maailmaan aloittelijoina? Sanommeko me pikku vauvoille, ettei sinusta ole mihinkään , kun et osaa vielä mitään?
Millaista se olisi jos jokaisen vauvan pitäisi tuntea häpeää, puhumaan ja kävelemään opettelemisesta?

Totuushan on, että meistä kukaan ei tule oppimaan elämänsä aikana kaikkea. Aina on uutta opittavaa ja asioita joissa olemme aloittelijoita, yksilöinä, kansoina ja maapallon väestön kokoisena yhteisönä.

Jos päästäisimme irti häpeästä (oletan nyt, että joku muukin kun minä, voi tuntea sellaista, ehkä..?), mitä saisimme tilalle? ILON, oppimisen ilon. Olen nähnyt sellaista omien lasteni silmistä ja niin toivoisin, että muut näkisivät minun silmistäni.

Mikä sitten on mestari? Ihminen joka osaa, en usko, että kaikkea, mutta jonkin elämän osa-alueen täydellisesti vai ihminen joka on jäänyt yhden taidon loukkuun?
Mielestäni mestari on ihminen joka osaa jakaa osaamistaan, niin että se auttaa muita oppimaan lisää. Mestarienkin on kuitenkin jatkettava matkaa. Etsittävä uusia oppimisen polkuja ja otettava ensi askel.

Täällä vieraassa kulttuurissa olen todellakin aloittelija. Jokainen päivä tuo mukanaan jotakin uutta, jotakin mihin ei ole tottunut, ennen kokenut tai jopa mitä ei voi henkilökohtaisesti hyväksyä.
Mestariksi en ole pyrkimässä. Haluan oppia iloitsemaan uuden oppimisesta. Haluan hyppiä kuralätäköissä (täällä sataa) ja rallatella, että opin yhden sanan kiinaa tänään! Kyllä, tiedän, ettei sillä pitkälle pötkitä, mutta yhdellä sanalla se Raamattukin alkaa! Yksittäisistä kivistä kiinanmuurikin koostuu!

Muistutan itseäni rakkaan ystäväni sanoilla, " me olemme kaikki keskeneräisiä ihmisiä, tällä keskeneräisellä planeetaalla ja keskeneräiseksi kaikki tämä jää kuoltuammekin."